Pakkoruotsi lopetettiin, tarvittaisiinko pakko-SQL?
SQL on levinnyt käytännössä ainoaksi tietokantakieleksi. Oracle, SQL Server, DB2, MySQL ja monet muut tietokannat ovat SQL-pohjaisia Itse asiassa ne eivät ymmärrä muuta kieltä kuin SQL.
SQL näyttää helpolta ja alkuun pääseekin aika vaivattomasti. Toisaalta se on myös hyvin voimakas ja ilmaisuvoimainen kieli. Yllättävän moni DW/BI –alueella toimiva henkilö ei kuitenkaan osaa SQL:aa kovin syvällisesti. Monet BI-tuotteethan generoivat SQL:aa, joten syntyy vaikutelma, että ei sitä tarvitse osatakaan. Itse olen sitä mieltä, että SQL:n hyvästä hallinnasta on suurta hyötyä lataustoimissa, tietovarastotietokannan tutkimisessa ja testaamisessa, raporttien laatimisessa – itse asiassa sille on käyttöä lähes koko ajan. Tiukoissa paikoissa vain SQL:aa kirjoittamalla saadaan riittävä suorituskyky.
Olen harrastanut ja käyttänyt SQL-kieltä siitä lähtien, kun ensimmäisen kerran pääsin sitä kokeilemaan. Kyseessä oli Oraclen 4.2 –versio IBM:n ensimmäisessä PC:ssä. ”Uskomatonta miten paljon ohjelmointia voin säästää muutamilla liitoksilla” ajattelin tuolloin innostuneena. Sittemmin olen kirjoittanut pari kirjaakin aiheesta. Olen vuosien saatossa hionut esimerkkejä ja harjoitustehtävia ja koulutan edelleen SQL- peruskurssia ja laajempaa SQL syventävät päivät kurssia. Ideana on runsaiden harjoitustehtävien ja väliin lomitetun teorian avulla saada mukaan työpaikalle heti käyttöön otettavissa olevaa osaamista.
No – pakko-SQL:aa en kannata, mutta suosittelen lämpimästi vapaaehtoista opiskelua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti